Wednesday, March 8, 2017

Lahti 2017

Hain mukaan järjestämään Lahden MM-kilpailuja, sillä halusin ehdottomasti olla mukana tekemässä jotain näin suurta ja hienoa tapahtumaa. Lähetin ystäväni kanssa hakemuksen vapaaehtoiseksi. Olemme sairaanhoitajaopiskelijoita, joten tietysti toivoin, että minut valitaisiin ensiaputehtäviin. Onnekseni sain viestin, jossa kerrottiin valinnasta ykköstoiveeseeni. Ilmoittauduin koulun projekti-kurssille, jotta saisin tästä myös opintopisteet. Tämän jälkeen osallistuin infotilaisuuteen, josta sain kaiken tarvittavan tiedon kisoihin ja työtehtäviini liittyen. 


Keskeisimmät tehtäväni olivat ensiapupäivystäminen erilaisissa lokaatioissa. Päivystäminen tarkoitti käytännössä parin kanssa kiertelyä määrätyllä pisteellä. Mukana oli aina reppu, josta löytyi ensiaputarvikkeita sekä radiopuhelin, jolla sai pidettyä yhteyttä tilannekeskukseen ja muihin partioihin. Vapaaehtoisten lisäksi paikalla oli monta muuta partiota ammattilaisista, RRMT:n työntekijöitä. Päivystin palkitsemistilaisuuksissa lahden torilla, tapahtuma-alueella suurhallilla, maastossa latujen varrella sekä stadionilla lähtö- ja maalialueella. Tein yhteensä seitsemän työvuoroa, työvuorojen pituus vaihteli muutamasta tunnista kahdeksaan. Oli mahtavaa, että vapaaehtoisille tarjottiin ruokaa ja kahvit, ruoka oli erittäin hyvää!


Lahden MM-kilpailuiden ensiavussa toiminen oli hieno kokemus. Mitään vaativia tilanteita ei itselleni tullut vastaan, joten  en oppinut juurikaan uutta hoitotyöhön liittyen. Toki olin ensimmäistä kertaa mukana vapaaehtoistoiminnassa näin suuressa mittakaavassa, joten pääsin näkemään ja kuulemaan, miten homma saadaan toimimaan. Eniten jäi harmittamaan se, että ensiapuryhmä jäi ilman kisavaatteita. Meitä ei aina tunnistettu henkilökunnaksi ja suuri osa joutui ostamaan tapahtumaa varten uusia vaatteita. Näin ei pitäisi olla. Myöskin tietoliikenne oli harmillisesti jaettu ensiavussa: ammattilaiset kommunikoivat Virven kautta ja vapaaehtoiset vain keskenään radiopuhelimilla. Toiminnan olisi ehdottomasti pitänyt olla yhtenäinen. Vapaaehtoisten ja RRMT:n työntekijöiden välillä vaikutti muutenkin olevan kuilu, jota ei missään nimessä olisi kuulunut olla.  

Kokemuksena tämä tilaisuus oli unohtumaton. Aina, kun työvuoroa ei ollut, olin kannustamassa suomalaisia voittoon ja nautin ihanasta kisatunnelmasta (sekä tietysti mitalimakkarasta). 


Viivi Lehtonen
1500276
08SH15KC

Lahden ammattikorkeakoulu


No comments:

Post a Comment