Wednesday, March 15, 2017

Lipunmyynnin mietteet



Minä olin osa lipunmyynnin tiimiä kisojen viimeisten viiden päivän aikana. Meillä oli aivan mahtava tiimi ja mahtavat tiiminjohtajat, joiden avulla hommat hoituivat helposti ja hyvällä fiiliksellä. Tärkeintä lipunmyynnissä oli tietenkin kuunnella asiakasta ja löytää heidän toiveisiinsa sopivin lippu, jolla pääsi katsomaan kisoja.

Ennen kisoja osallistuin kaikille vapaaehtoisille tarkoitettuun koulutuspäivään. Siellä käsiteltiin asioita yleisemmällä tasolla ja samalla pääsi tutustumaan muihin vapaaehtoisiin. Meille lipunmyyjille järjestettiin myös oma koulutuspäivä, jossa tutustuttiin kassa- ja lippujärjestelmiin. Onneksi oli aikaisempaa kokemusta erilaisista kassajärjestelmistä, niin kaikki oli nopeasti opittavissa. Vaikka näiden koulutuspäivien ja kisojen välillä oli melko paljon aikaa välissä, kaikki muistui kuitenkin ensimmäisen työpäivän aikana mieleen ja homma toimi.

Työskentely kisoissa oli hauskaa ja tiimissämme hommat toimi. Erityisenä vahvuutena pidin tiimimme sisäistä viestintää. Olin useampana päivänä tauottajana, jolloin piti siis juosta vähän jokaisessa kopissa ja päästää muita syömään tai kahville. Aina kun laittoi ryhmään viestiä, että missä tarvitaan tauottajaa tuli selkeät ohjeet mihin piti mennä. Ja muutenkin, jos tuli jotain ongelmia, aina pystyi luottaa siihen, että joku tiimistä osasi auttaa asian kanssa. Yksi ongelma, jonka huomasin työskennellessäni Fan Zonen infossa, oli kuinka eri tiimien välinen viestintä ei toiminut. Infossa oli mahdollisuus ns. päivittää huonompia lippuja 10 € parempiin lippuihin. Joskus asiakkaat tulivat päivittämään lippujaan A-katsomoihin, joka ei ollut mahdollista, koska päivitimme ainoastaan C1 ja Mielensäpahoittaja-katsomoihin.  Jollain tavalla olisin siis kaivannut sitä, että kaikilla olisi aamulla ollut samat tiedot selvillä, jotta epäselvyyksiä ei olisi tullut. Näistäkin tilanteista kuitenkin selvittiin hyvällä asenteella ja asiakkaatkaan eivät jääneet tivaamaan syitä, kun asian selitti hyvin ja selkeästi.

Yksi iso ongelma, joka selvisi minulle kolmantena päivänä, oli ettei lipuista maksaneet mahtuneet katsomoon. Kyseessä oli pääsuoran istumakatsomot. Se on todella harmittava ongelma, jolle ei tietysti oikein voi mitään. Tiimin kanssa mietimme, että yksi syy josta tämä voisi johtua oli se, koska alle 7-vuotiaat lapset pääsevät ilman lippua sisälle. Tähän olisin ehkä tulevaisuudessa miettinyt jotain ratkaisua, jolla lapsetkin jollain tavalla rekisteröitäisiin myytyihin lippuihin. Näin saisimme tiedon, kun katsomot ovat oikeasti täynnä ja lippuja ei myytäisi liikaa, jolloin asiakkaat eivät joutuisi pettymään.

Vaikka olen työskennellyt paljon asiakaspalvelutöissä, oli tämä aivan uusi kokemus. Opin paljon asiakkaan kohtaamisesta ja siitä miten vaikeampienkin asiakkaiden kanssa selviää, jos vaan malttaa kuunnella ja auttaa parhaansa mukaan. Tietysti tuli paljon kyselyitä, että voidaanko antaa alennuksia, koska kisat olivat loppuneet. Näihin piti vaan vastata kiltisti ja kuitenkin ymmärtäväisesti, ettei meillä ole valtuuksia alennuksien myöntämiseen. Useimmat asiakkaat ymmärsivät ja toiset eivät ostaneet ollenkaan lippua, koska alennusta ei saanut.

Mieleenpainuvinta kisoissa oli sveitsiläiset ja heidän jättimäiset kellonsa. Heidän kävellessä ohi ei asiakkaan palvelusta meinannut tulla mitään, koska kellojen yli ei kuullut mitään. Vähän joutui volyymiään nostamaan, jotta sai liput myytyä. Myös eri maiden ihmisten kohtaaminen sekä lipunmyynnissä, että kisoja katsoessa oli aivan mahtavaa. Kokonaisuudessaan kisat olivat hieno kokemus ja olen tyytyväinen, että päätin pienen kannustuksen jälkeen lähteä mukaan järjestämään näin hienoa tapahtumaa Lahteen.  

No comments:

Post a Comment