Tuesday, March 21, 2017

Lipuntarkastajana Lahden MM-kisoissa

Olin Lahden MM-kisoissa lipuntarkastajana eli tehtäväni oli yleisön vastaanotto porteilla. Työpisteinäni olivat kisojen aikana Pääportti, Veikko Kankkosen portti ja Vesijärven portti. Eniten aikaa vietin näistä Pääportilla ja Veikko Kankkosen portilla. Keskeisiä tehtäviäni oli lipuntarkistaminen kisavierailta ja mahdollinen opastaminen ja neuvominen kisa-alueesta sekä toivottaminen tervetulleeksi kisoihin.


Kisojen pääportti


Ennen jokaista kisapäivää valmistauduin henkilökohtaisesti ottamalla selvää päivän ohjelmasta ja siitä mitä muuta kisa-alueella tapahtuu ja mihin aikaan lajit alkavat tai loppuvat. Yleinen tietämys kisoista ja Lahdesta oli ehdottomasti plussaa, sillä moni kisavieras tuli kysymään minulta infoa kisoihin liittyen. Latasin Lahti2017 applikaation mikä helpotti kisojen aikataulun seuraamista, koska sovellus ilmoitti aina haluamani lajin alkamisajan. Ennen kisoja osallistuin vapaaehtoisten yhteiseen koulutustilaisuuteen mikä pidettiin 18.1. Urheilu- ja messukeskuksessa.

Pääportin jonot venyivät välillä todella pitkiksi


Kisat tarjosivat mielestäni loistavan ja erilaisen oppimisympäristön. Itse ainakin sain ainutlaatuisen tilaisuuden olla mukana toteuttamassa suurta tapahtumaa. Oppimisympäristön vahvuuksia olivat keskeinen sijainti ja Lahden vahva talviurheilukulttuuri. Heikkouksia tapahtumassa olivat informaation kulkeminen, sillä kaikki tieto ei ainakaan lipuntarkastajille kulkenut tai jos tuli niin todella myöhään ja se oli epäselvää. Mahdollisuuksia on paljon. Lahden kilpailukeskus antoi hyvät puitteet järjestää tällaisen tapahtuman. Haasteita kuitenkin löytyi ja kisojen aikana osaan näihin saatiin myös ratkaisuja. Esimerkkinä haasteesta, kun ihmismäärä lähentelee maksimikapasiteettia alkavat kilpailukeskuksen tilat tuntua ahtailta. Tämä tuli huomattua kisojen ensimmäisenä lauantaina, jolloin päivä oli loppuunmyyty.

Oman oppimiseni kannalta Lahti2017 tarjosi hyvän oppimisympäristön, sillä olin ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena. Kisat antoivat loistavan mahdollisuuden kokeilla, millaista on olla tekemässä suurenluokan kisoja. Kisojen aikana sain auttaa monia ulkomaalaisia ja suomalaisia kisaturisteja sekä englanniksi että suomeksi. Tämä kehitti asiakaspalvelutaitojani sekä suullista ilmaisutaitoani. Niillä porteilla missä työskentelin, olin joskus ainut, kuka rohkeni neuvomaan ulkomaalaisia asiakkaita. Heikkouksina näen taas lipuntarkastuksen työtehtävän yksinkertaisuuden, sillä itse lippujen tarkastus ei ollut kovin opettava tehtävä. Haasteina taas koin työtuntien vähyyden.

Mieleenpainuvin oppimiskokemukseni oli, kun neuvoin suurelle venäläiselle ryhmälle reitin palkintojenjakoalueelle ja neuvoin heille muita kisoihin liittyviä asioita.

Mieleenpainuvin tilanne kisoista oli kisojen viimeisenä päivänä kuningassunnuntaina, kun olin katsojana kisoissa. Seurasin lajia metsäkatsomosta, tarkalleen neulansilmän ja hyppyrimäkien kohdilta mistä hiihtäjät menivät useita kertoja ohi. Jotta sain viimeisestä lajista kaiken mahdollisen irti, juoksin metsäkatsomossa neulansilmän ja supan alueen välistä aluetta ajoittaen paikkani aina siihen mistä hiihtäjät milloinkin menivät ohitse. Kokemus huipentui tilanteeseen, kun hiihtäjät lähtivät pois metsälenkiltä ja saapuivat stadionalueelle. Jännittävässä tilanteessa, missä suomalaishiihtäjä oli kärkijoukossa. Samaan aikaan kun hiihtäjät saapuivat stadionille, minä juoksin metsäkatsomosta lähinnä olevaa screeniä kohti, mikä sattui olemaan juuri stadionin ulkopuolella oleva näyttö. Tunnelma oli katossa, kun kaikki kannustivat suomalaista kohti voittoa. Kun saavuin alueelle, voittotaistelu oli parhaillaan menossa ja suomalainen taisteli itsensä kolmanneksi. Tämä tunnelma ja kokemus oli niin mieleenpainuva, että muistan sen varmasti aina.

- Emmi

No comments:

Post a Comment