
Saadessani kuulla vapaaehtoiseksi pääsystä oli ensimmäinen viimeistelyleiri päivä jo täynnä ilmoittautuneista, joten päädyin lauantaina 28. tammikuuta suurhalliin kuuntelemaan yleistä tietoa tulevista kisoista ja vapaaehtoisille elintärkeistä vinkeistä muun muassa asiakaspalveluun ja yleisen tunnelman luontiin. Yleisen osuuden jälkeen siirryimme Ståhlbergin kadulle Salpauksen tiloihin akkreditoinnin tilaisuuteen, jossa kävimme yksityiskohtaisesti läpi mahdollisia tilanteita joita mahdollisesti voisi työskentelyssä tulla eteen.
Akkreditionti tarkoittaa ainakin tässä yhteydessä henkilöiden valtuuttamista tietyille kisakylän alueille ja pisteille, sekä tiettyjen oikeuksien antamista kyseiselle henkilölle. Akkreditoinnissa siis käytännössä huolehdimme kaikkien kisojen henkilöiden kulkuluvista alueille eli läpyskästä, joka kulki esimerkiksi jokaisen vapaaehtoisen kaulassa kisojen ajan. Akkreditointipisteitä kisoissa oli kaksin kappalein, yksi Lahden keskustassa Ståhlbergin kadulla ja toinen Vierumäen Scandicissa. Lahden keskustan toimisto keskittyi lähinnä kisoissa työskentelevän henkilöstön, median, kisa-alueen yrityksien ja huoltohenkilöstön kulkulupiin. "Athletes village:ksi" nimetyssä Vierumäessä kulkulupia vastaanottivat puolestaan lähinnä joukkueiden henkilöt eli urheilijat, valmentajat ja joukkueiden taustahenkilöt.
Työtehtäväni voisi tiivistää hyvin lyhyesti kahteen sanaan: kulkulupien jako. Kuitenkin jos hieman tarkemmin työtehtäviä avaa niin henkilön saapuessa työpisteelle niin, ensin tarkistimme henkilön henkilöllisyyden ja haimme hänen profiilinsa FIS:in Lahti 2017-tietokannasta. Jos profiilia ei löytynyt tai se oli puuttellinen oli selvitettävä, oliko henkilö oikeutettu akkreditointii vai ei ja mahdollisesti täydennettiin henkilön profiilia esimerkiksi kuvalla tai luotiin profiili alusta alkaen. Tämän jälkeen tulostimme ja laminoimme kulkuluvan ja otimme henkilöltä allekirjoituksen vahvitukseksi, että kyseinen henkilö on vastaanottanut kulkuluvan. Kulkuluvan skannauksen jälkeen sai asiakas kulkuluvan ja seuraava asiakas pääsi asioimaan kanssamme.

Vierumäellä toimistomme sijaitsi tosiaan Scandicin tiloissa yhdessä Majoitus-, kisaisäntä-, ja kuljetustoimistojen kanssa samassa Juhlasali Taigassa. Työporukkamme oli nuori ja huokui kansainvälistä henkeä. Akkreditointitoimiston väki nimittäin koostui kokonaan Haaga-Helian urheiluohjaaja opiskelijoista, joista muutamaa poikkeuksetta puhui äidinkielenään muuta kuin suomen kieltä. Ymmärtääkseni minut otettiin vahvistamaan suomen ja ruotsin kielistä osaamista ja edustamaan Lahden Ammattikorkeakoulua Vierumäelle.
Vahvuuksiani akkreditointitoimessa oli pitkä pinna ja kärsivällisyys. Asioiden selvittäminen ja selittäminen vieraalla kielellä olisi voinut saada hieman heikkohermoisemman raivon partaalle ja hermostumaan. Pitäisin vahvuutetani myös kielitaitoa, hieman ruosteinen englantini harjaantui selvästi ja jo toisena päivänä sain kommunikoitua lähes äidinkielenlaisesti. Ruotsin vieraita osasin palvella myös heidän äidinkielellään ja Saksalaisten kanssa osasin avustavista puhella ja selvitellä asioita. Heikkouksinani voisin pitää vähäistä tiedon määrääni asioista liittyen akkreditointioikeuksiin. Johtuen vähäisestä tiedon ja menettelytapojen tiedosta sain olla jokaisessa hieman vaativammassa tapauksessa joko esimieheni puheilla tai puhelimessa selvittämässä oikeaa ratkaisua tilanteeseen.
Mahdollisuuksia työssä oli lähinnä kielitaidon ja asiakaspalvelutaidon kehittämisessä. Näitä mahdollisuuksia hyödynsin ja huomasin, kuinka sain juuri esimerkiksi asiakaspalveluani rennommaksi ja vähemmän väkinäisen oloiseksi kisojen edetessä.

Kisoissa on tätä tekstiä kirjoittaessa enää neljä päivää jäljessä ja vaikuttaa, ettei akkreditointipisteellä enää tarvitse kovin työskennellä kun urheilijat ovat oppineet kuljetustoimiston sijainnin ja uusia urheilijoita ei enää saavu. Edessä on itsellä kuitenkin vielä yksi työvuoro Vierumäen kansainvälisessä tunnelmassa ja tämän jälkeen on vuoroni olla itse katselemassa kisoja.
No comments:
Post a Comment